Nostalgia is DEAD -blogi - Andy McCoyn kanssa hippasilla Lappajärven Krouvissa

Joose Berglund muistelee Anakonda.fi:n blogissa tällä kertaa, millaista oli festarielämä Suomessa 1980-luvulla. Ja sitä, miten joutui "kehätuomarina" rauhoittelemaan Andy McCoyta.

Avataanpa blogivuosi 2017 kotimaan matkailulla. Tuli aikanaan 80-luvun puolivälissä tehtyä muistaakseni kolmena vuonna peräkkäin festarireissu Pohjanmaalle ja nyt en todellakaan tarkoita Provinssia, vaan astetta eksoottisempaa, maalaisfestarien takavuosien kunkkua Tulivuorirockia.

Luonnonkauniilla paikalla Lappajärven Halkosaaressa järjestetty bakkanaali kokosi paikallisen juhlaväen lisäksi väkeä myös maakunnan ulkopuolelta ja myös Rumban edustajisto oli paikalla, osin kunnan maksaman ilmaisen majoituksen (ja tarjoilun) houkuttelemana.

Andyn kuva on Tulivuorirockin kukoistuksen viimeiseltä vuodelta 1986, paikallisesta krouvista, jonka nimeä en lähde enää arvuuttelemaan. Voipi hyvin olla, että kyseisen krouvin nimi oli Krouvi. Andyn silloisen bändin nimi oli joka tapauksessa Cherry Bombz.

Joka tapauksessa Krouvin kabinetissa järjestettiin kunnan masinoima lehdistötilaisuus, jossa kunnan elinkeinoasiamies keinonahkakravatti kaulassa kehui Lappajärveä ja esitteli paikallista elinkeinoelämää sekä nähtävyyksiä.

Tätä sitten stadilaislähetystö McCoy, Rumban toimitusväki ja muutama muu kuuntelimme kyytipoikana ajan tapaan kunnon grogilasit täynnä väkevää viinaa.

Jossain vaiheessa puhe kääntyi Rumba-lehteen, jonka tuoreen numeron kannessa komeili Martti Syrjän lärvi. Flannelipaitarokin kuningas kovasti ärsytti lontoolaistunutta Hulkkoa ja kun edesmennyt päätoimittaja Rami Kuusinen pyysi Andya poseeraamaan lehden kanssa, repäisi tämä Syrjän kuvan ns. veksvittuun kannesta.

Kuusista kismitti edustamansa aviisin turmeleminen ja niinpä lehdistötilaisuudessa käynnistyi ylimääräinen ohjelmanumero, vapaa-ottelu Hulkko vs. Kuusinen, jossa itse päädyin ns. kehätuomarin rooliin. Tilaisuuden järjestäjä kimitti taustalla, että alkää pojat tapelko, tämä on kunnan tilaisuus - saamatta sen kummempaa vastakaikua.

Laskeskelin kohtaamisen epätasaiseksi, Andy oli vielä suht hyvässä fyysisessä kunnossa ja Kuusinen puolestaan tunnetumpi terävästä kielestään kuin nyrkeistään.

Kitarataiteilija kävi sen verran kuumana, että tilanteen laukeaminen ilman, että hän saisi ottaa jonkun kanssa erää näytti epätodennäköiseltä. Kuusisen kimppuun häntä ei viitsinyt päästää, eikä ihan hirveästi huvittanut itse alkaa ns. turpakäräjille illan pääesiintyjän kanssa.

No, olihan siellä Status Quokin, mutta brittitähtiä ei sentään kunnan tilaisuudessa näkynyt giniä siemailemassa. Eikä sen paremmin kuppilan portsareitakaan, sen kerran, kun heitä olisi kaivannut.

Koitin varoa olla repimättä Hulkon röyhelöpaitaa, kunnes yhtäkkiä välähti, nyt lyödään pöytään hiha-ässä, Pete Malmi-kortti!

"Toi jäbä on Peten frendi ja mun frendi ja Peten futisjengin kapteeni (kaikki totta, kirj. huom.). Sä et halua lyödä sitä turpaan", sönkötin Hulkolle ja ihme tapahtui.

"Vhittu, jos sä oon Pheten frendi, niin anthaa olla", herra Hulkko tuumi ja lopetti riuhtomisen.

"Mhuuten mhä olishin tappahanut shut", Andy vielä mhurtheelllisella shuomellaan jatkoi, mutta tilanne oli ohi, selvittiin yhdellä revityllä Rumballa, parilla kaatuneella grogilasilla ja kunnan elinkeinoasiamiehen menetyillä hermoilla.

Sittemmin Tulivuorirock kyllä kyykkäsi Status Quon vierailun tuottamiin tappioihin, Halkosaari hiljeni ainakin tilapäisesti, mutta kuluvalla vuosikymmenellä on bileitä taas välillä järjestetty, yhtenä puuhamiehenä alkuperäisen voimahahmon edesmenneen Matti Lammen näyttelijänäkin tunnettu pikkuveli Jussi.

Lehdistön kestittäminenkin päättyi - semminkin, kun kraaterijärven yössä sattui ja tapahtui vielä kaikenlaista, mutta niistä ehkä joskus toiste.

Kukaan ei kuitenkaan kai saanut turpaan, vaikka itse menetinkin Killing Joke-rintamerkkini, ristillä roikkuvine Jeesuksineen paikallisille kovanaamoille. Viisi piiritti, yksi toimi puhemiehenä ja repi napin irti lausuen jämäkästi, jotta "Täällä Pohojanmaalla ei jumalaa pilkata, saatana!"

Katsoin hetken olevan väärä Killing Joken edustaman messagen syvempään tulkintaan ja pidin kerrankin turpani kiinni.

TEKSTI JA KUVAT: JOOSE BERGLUND

Joose Berglund pyörittää Stupido -levy-yhtiötä, -ohjelmatoimistoa ja independent -musiikin verkkokauppaa täällä. Lue myös hänen aiemmat Anakonda.fi -bloginsa:

Uusi blogi: Joose Berglund: Nostalgia is DEAD

Nostalgia IS DEAD -blogi - Cisse Häkkinen vuonna 1984

Nostalgia is DEAD -blogi - Echo & The Bunnymen Helsingissä 1985

Nostalgia is DEAD -blogi - Lords of The New Church

Nostalgia is DEAD -blogi - Pogues joi viskiä Suomessa