Nostalgia is DEAD -blogi - Echo & The Bunnymen Helsingissä 1985

Joose Berglund vie Anakonda.fi:n lukijan nyt vuoteen 1985 ja hotelli Tornin katolle tuon ajan huippuyhtyeen Echo & The Bunnymenin kanssa.

Tämän viikon kuvana Kaiku ja Pupumiehet eli Echo and the Bunnymen poseeraa hotelli Tornin katolla 2. toukokuuta 1985.

Yleisesti ottaen koko Bunnymenin Suomeen tuleminen oli melkoinen ihme ja konsertti Tavastialla varsinainen seurapiiritapaus. Paikalla olivat muun muassa silloin huippusuositun Dingon jätkät ja varmaan koko Rumban toimitus, vaikka oli ensimmäinen työpäivä vapun jälkeen.

Liput maksoivat yli sata silloista markkaa, mikä oli huima hinta, kun Tavastialle yleensä pääsi parilla-kolmella kympillä. Bunnymen ei ollut mikään tyypillinen Suomen-vieras, vaan uransa huipulla ollut brittibändi, joka päätyi kuin sattumalta soittamaan yhden keikan Kekkosslovakiaankin.

Täytyy muistaa, että maassa oli vielä tuolloin kaksi tv-kanavaa ja alle kymmenen etnistä ravintolaa. Paikallisradiotoiminta oli tosin juuri vappuna alkanut ja Tavastialla oli saatavana jopa ulkomaista olutta, Heinekeniä pullosta, jota innolla vapun läheisyydestä huolimatta ryystettiin.

Bändi soitti alkuun cover-setin omia suosikkejaan ennen kuin pääsi oman materiaalinsa kimppuun, joten keikka oli peräti 27 biisin pituinen.

Settilista löytyy - hämmentävää kyllä - Setlist.fm:stä. Sen voi katsoa tästä.

Pressissä yhtye päätti olla demokraattinen ja päädyin jututtamaan rumpali Pete de Freitasia, joka paljastui mukavaksi mieheksi ja kutsui meidät vielä keikan jälkeisille jatkoillekin Torniin.

Bunnymen otti eksoottisesta visiitistä kaiken irti ja järjesti siis vielä omat jatkobileensäkin, jossa menoa vauhditettiin suomalaisille vähän oudommillakin piristeillä, jotka bändi oli kaikesta päätellen raahannut mukanaan Briteistä asti.

Johtuiko sitten piristeistä vai mistä, mutta pian tämän visiitin jälkeen Bunnymen ajautui sisäisiin riitoihin, joiden seurauksena de Freitas erosi yhtyeestä - jonka ura kääntyi vääjäämättä laskuun.

De Freitas tuli vielä hetkeksi takaisin, mutta menehtyi moottoripyöräonnettomuudessa kesällä 1989 vain 27-vuotiaana.

Vokalisti Ian McCulloch ja kitaristi Will Sergeant ovat jatkaneet esiintymistä Echo and the Bunnymenin nimellä näihin päiviin. Magiikka ei ole ehkä enää aivan yhtä vangitsevaa kuin 80-luvulla, mutta Killing Moonin ensitahdit saavat yhä tänäänkin kuultuina niskakarvat nousemaan pystyyn.

Echo & The Bunnymenin Killing Moonin voi kuunnella Spotifyn kautta tästä:

 TEKSTI JA KUVA: JOOSE BERGLUND

Joose Berglund pyörittää Stupido -levy-yhtiötä, -ohjelmatoimistoa ja independent -musiikin verkkokauppaa täällä. Lue myös hänen aiemmat Anakonda.fi -bloginsa:

Uusi blogi: Joose Berglund: Nostalgia is DEAD

Nostalgia IS DEAD -blogi - Cisse Häkkinen vuonna 1984