Nostalgia is DEAD -blogi - Pogues joi viskiä Suomessa

Joose Berglund muistelee kohtaamisiaan kiinnostavien tyyppien kanssa Anakonda.fi:n blogissa. Joulun kunniaksi on vuorossa The Pogues, jolle Berglund juotti Lepakossa suomalaista "viskiä".

Mulla ei nyt ole tarjota yhtään jouluvalokuvaa, mutta käytetään aasinsiltana vaikka maailman parasta joulubiisiä eli Fairytale of New Yorkia. Senhän esitti The Pogues, joka myös hyppäsi Suomessa taajaan 80-luvun jälkimmäisellä puoliskolla. Poguesin eka Suomen visiitti oli toukokuussa 1985 ja me Rumban virkeät toimittajaveikot tietysti päätimme maistattaa viskin ilosanomaa äänekkäästi mainostaneella Lontoon-irlantilaisella yhtyeellä suomalaista "viskiä" tavanomaisen tylsän, "kertokaa uudesta levystänne" -tyylisen haastattelun sijaan.

Alko oli juuri tuottanut markkinoille ensimmäisenä suomalaisena viskinä markkinoidun Viski 88:n ja tätä uutuutta sitten tarjoilimme Poguesin nokkamiehelle Shane McGowanille ja tämän aisaparille, tinapillisti Spider Stacylle Rumban silloisessa, aistikkaassa kellaritoimituksessa. Sonetin Timo Närväinen kärräsi pahaa-aavistamattomat soittajapojat suoraan ruotsinlaivalta Lepakkoluolan uumeniin. Siispä ei muuta kuin herkullista juomaa aimo tujaus herroille tyylikkääseen muovimukiin. Shane ei kakomiseltaan saanut sanaa suustaan, mutta Spider Stacy sai tuomion julistettua.

"Revolting muck", noin vapaasti suomennettuna "kuvottavaa moskaa", kuului arvio. Sittemmin Pogues hajosi, Shane alkoholisoitui - ja Viski 88:aa ei markkinoitu enää viskinä, vaan "viskinkaltaisena juomasekoituksena".

Sitä ennen bändi julkaisi vielä pari loistavaa levyä, Rum, Sodomy & The Lashin ja If I Should Fall From Grace With Godin, muutaman valjumman tekeleen ja keikkaili Suomessa ainakin Provinssissa 1986 sekä Helsingin keskustan ns. Urbaanifestivaalilla 1987.

Suomessa naisasioissa vapaa-ajallaankin vieraillut Spider otti eksyneen, vaan ei vieläkään kovin raittiin lampaan eli Shanen takaisin uudelleen kasattuun yhtyeeseen vuonna 2001, mutta The Pogues ei ole kirjoittanut 2000-luvulla yhtään uutta materiaalia.

Voi olla, että allekirjoittaneenkin haave verestää 80-luvun muistot vielä joskus myös näiltä osin tulee liian myöhään.

Vuonna  2014 soitettujen, toistaiseksi viimeisten keikkojen jälkeen Shane kommentoi yhtyeen kasvaneen jälleen vihaamaan tosiaan ja lisäsi, että heidän mahdollisuutensa pysyä ystävinä toteutuu vain, jos kiertueita ei tehdä. Minäkään en enää siedä viskiä, mutta yksi keikka joskus jossain, niin voisihan sitä vielä napata pikkupullon Tullamore Dewtä poveen...

TEKSTI JA KUVAT: JOOSE BERGLUND

 

Joose Berglund pyörittää Stupido -levy-yhtiötä, -ohjelmatoimistoa ja independent -musiikin verkkokauppaa täällä. Lue myös hänen aiemmat Anakonda.fi -bloginsa:

 

Uusi blogi: Joose Berglund: Nostalgia is DEAD

 

Nostalgia IS DEAD -blogi - Cisse Häkkinen vuonna 1984

 

Nostalgia is DEAD -blogi - Echo & The Bunnymen Helsingissä 1985

Nostalgia is DEAD -blogi - Lords of The New Church