Paavo Arhinmäen blogi:"Eppu Normaali ei edusta minulle ironiaa"

Tänä vuonna täyttää 40 vuotta muun muassa Eppu Normaali ja suurin osa vanhoista luokkakavereistani. Minulla on pitkä ja rupinen tie Eppujen tahdissa vaikka viime vuosina suhteemme on ollut etäisempi.

Takanani on joitain kymmeniä Eppujen keikkoja, mutta viimeisestä on jo aikaa. Tosin eivät Eput kovin aktiivisesti ole myöskään keikkailleet enää viime vuosina. Edellisen kerran taisin käydä katsomassa Eppuja JHL:n kaupunkifestarilla 2011. Päivällä olimme olleet eduskuntavaalien kiitosristeilyllä Helsingin edustalla ja menimme jatkamaan iltaa Suvilahteen.

Eput yhdistyvät muutenkin vaalien kiitostilaisuuksiin. Vuoden 1999 eduskuntavaalien jälkeen istuimme kotonani Hämeentiellä (nykyistä Siltasta vastapäätä), joimme tukiryhmän kanssa korin kaljaa ja kuuntelimme läpi Eppujen tuotantoa. Silloin ei tiedetty vielä mitään Siltasesta tai hipstereistä enkä tiedä kuinka hipsteriä on Eppujen kuunteleminen, koska minulla Eput eivät edusta ironiaa missään muodossa.

Erityisen paljon kävin katsomassa Eppujen keikkoja 1990-luvun puolivälissä. Nyt kun rikos on vanhentunut, voin myöntää käyttäneeni fudiskaverini papereita parin vuoden ajan siihen, että pääsin jo alaikäisenä keikoille (ehkä papereita tuli käytettyä joskus muuhunkin vähemmän kulttuuripainotteiseen).

Vaikka en ole pitkään aikaan nähnyt Eppuja livenä, edelleenkin huomaan laulavani mukana joka kerta, kun radiosta tai televisiosta soi Eppuja.

* * *

Ensimmäisen kerran olen nähnyt Eput livenä todennäköisesti vuonna 1980. Kävimme isäni kanssa katsomassa Kaivarin konsertteja ja Elävänä Euroopassa -tuplavinyylin aukeamalla on hieno kuva uskomattoman täydestä Kaivopuistosta (livelevy on ymmärtääkseni äänitetty jossain muualla, Googlen perusteella ainakin osittain Mäntässä). Elävänä Euroopassa on muuten kovin Eppujen levy.

Ensimmäinen varma konserttimuistoni on Hietsusta, todennäköisesti vuodelta 1986. Hietsussa taisi olla joidenkin arvioiden mukaan 70 000 ihmistä. Silloin esiinnyin myös ensimmäisen kerran mediassa, kun me Pasilan pojat annoimme haastattelun Radio Citylle siitä, miten sanomalehdistä taitellaan hatut päähän sateensuojaksi.

Vuonna 1987 olin myös Provinssirockissa katsomassa Eppuja, kun isäni suostui viemään kovan kinuamisen jälkeen festarijunalla 10-vuotiaan poikansa Pohjanmaalle. Asuimme koulumajoituksessa, mutta isäni oli suhteillaan hoitanut meille jumppasalin sijaan sentään patjapaikan rehtorin kansliasta.

* * *

Itse Eppuihin minulla on vain epäsuora kontakti, Epe Heleniuksen (Eppu Normaalin pitkäaikainen yhteistyökumppani ja levyjen julkaisija Poko Rekords -firmansa kautta) kanssa olemme käyneet katsomassa monet pelit Islingtonissa ja puhuneet pubeissa myös Epuista. Kulttuuriministerinä sain kutsun vierailla Ylöjärvellä Akun Tehtaassa, mutta koskaan sitä ei saatu mahtumaan kalenteriin yrityksistä huolimatta.

Yksi niistä monista asioista, joista voi sanoa: ”Paavo ei ollut täälläkään.”

Kerran olen kuitenkin ollut suoraan Eppuihin yhteydessä. Kun järjestimme ydinvoiman vastaista mielenosoitusta 2002, halusin mielenosoituksen flyeriin myös Suomi-ilmiön sanat. Koska oli tärkeää varmistaa, ettei julkisuudessa meitä voi syytää tekijänoikeusrikkeestä, päätin soittaa Poko Rekordsiin ja pyytää lupaa sanojen julkistamiseen.

Kun soitin Pokoon, Juha Torvinen vastasi puhelimeen. Oli hivenen hankala hoitaa asia, kun yksi suosikeistani oli yllättäen puhelimen toisessa päässä. Torvisen mukaan asia oli Pokon kannalta kunnossa, mutta lupa piti kysyä myös sanottaja Mikko Saarelta. Niinpä soitin Torvisen antamaan kännykkänumeroon.

Mikko Saarela sanoi: ”Totta kai, olen itsekin tulossa mielenosoitukseen.”

Lopulta sitten päädyin laulamaan pahasti nuotin vierestä Suomi-ilmiötä lähes 10 000 mielenosoittajan edessä eduskuntatalon portailla.

* * *

Eppu Normaalin 40-vuotisjuhlakonsertti on viikonloppuna Ratinan stadionilla. Sinne en pääse. Sen sijaan parin viikon päästä aion olla pitkästä aikaa Eppujen konsertissa Hernesaaressa, ja laulaa jokaisen biisin mukana alusta loppuun.

Paavo Arhinmäki

Tämä kansanedustaja, musiikki- ja jalkapallofani Paavo Arhinmäen kirjoitus on julkaistu ensin hänen Facebook -sivullaan. Hän kirjoittaa Anakonda.fi -sivustolle blogivieraana. Hänen aiemman kirjoituksensa voi lukea tästä:

Blogi:"Odotimme tapaavamme kulttuuriministerin, emme jalkapallohuligaania”