Lue nämä! - Tilhet, pajut ja muut -solisti Anna-Sofia Tuominen valitsi suosikkikirjansa

Tilhet, pajut ja muut on virkistävä suomalaisyhtye, jonka sanoitukset ovat jotain muuta kuin monien aikalaishitintekijöiden yksilökeskeisiä bailubiisejä. Mutta mitä mahtaakaan yhtyeen solisti Anna-Sofia Tuominen lukea itse?

Tilhet, pajut ja muut -yhtye on saanut valmiiksi toisen albuminsa. Kunnes aika mennyt on -albumi vahvistaa yhtyeen asemaa persoonallisena lupauksena, jota on verrattu laulelmallisen suomenkielisen popin menestyjiin Anna Puusta Ultra Brahan.

"Tämä levy on kovin henkilökohtainen. Näissä biiseissä, erityisesti teksteissä, kuuluu se, mikä ollaan viime vuosina eletty läpi. Tässä iässä ymmärtää mitkä asiat ovat tärkeitä. Turha tuskastelu on alkanut tuntua mitättömältä", yhtyeen laulaja Anna-Sofia Tuominen sanoo.

Tuominen on paitsi laulaja ja opiskelija Teatterikorkeakoulun näyttelijätyön linjalla, myös intohimoinen kirjallisuuden harrastaja. Anakonda.fi julkaisee Top10 -listan Tuomisen kaikkien aikojen suosikkikirjoista:

1. Rakkauden hirviö - Saara Turunen (Tammi,  2015)

"Tämän lukemisesta on vähiten aikaa ja se pääsi heti ykkökseksi. Kirjassa seurataan kertojan matkaa Joensuun pikkukylästä kohti Helsingin taidepiirejä, joista pakonomainen matka jatkuu kohti ulkomaita. Rakastan Turusen lakonista, mutta pikkutarkkaa tapaa kirjoittaa. Hän kuvaa kotimaata hieman surullisten ja arkisten kuvien kautta, mutta päällimmäiseksi jää kuitenkin jonkinlainen rakkaus tätä kömpelöä maatamme kohtaan. Kuvat ja tapahtumat ovat ainakin minulle niin tosia, että vaikka nauran, niin vähän tekee mieli myös itkeä."

2. Anna-Liisa - Minna Canth (1895)

"Anna-Liisa on Minna Canthin vuonna 1895 julkaisema murhenäytelmä, joka käsittelee lapsenmurhaa. Luimme Anna-Liisan yläasteen alussa ja minä inhosin sitä koko sydämestäni. En ymmärtänyt, miten se oli Anna-Liisalle niin vaikeaa vain pitää lapsensa ja mennä silti naimisiin Johanneksen kanssa. En ymmärtänyt ollenkaan, miten vaikeaa naisen elämä tuon ajan Suomessa oli, ja kuinka tärkeässä asemassa Minna Canth on ollut naisten oikeuksien puolesta taistelijana. 15-vuotiaana tein sitten Canthista esitelmän ja aloin pikku hiljaa oivaltaa, mistä oikein on kyse. Siitä päivästä lähtien olen fanittanut Canthia tosissani. Suuri haaveeni olisi joskus päästä näyttelemään jossakin Canthin näytelmässä."

3. Elämäni, kuolemani, kohtaloni - Edith Södergran. (Runokokoelma, 2011, Otava)

"Edith Södergran on yksi lempirunoilijoistani. Tämä kirja kokoaa koko Södergranin tuotannon! Lempirunojani ovat mm. Päätös, Ihmeellinen meri, Olemisen riemu, Maa jota ei ole, Vierge Moderne ja En tavoita äänestäsi lämpöä. Södergran oli aikansa radikaali, joka uskalsi seisoa oman taiteensa takana, vaikka muut nauroivat ja haukkuivat tätä."

4. Jatkuu! - Erkka Mykkänen (toim.) (Gummerrus, 2017)

"Jatkuu! Koostuu kymmenestä novellista, jotka jollain lailla jatkavat, syventävät tai versioivat jotakin suomalaista klassikkokirjaamme. Mykkänen oon pyytänyt jokaista kirjoittajaa valitsemaan klassikon, jonka pohjalta he sitten kirjoittaisivat uuden luvun teokselle. Tämä kirja on aivan huikea! Nykyään kun kouluissa luetaan Seitsemää veljestä, niin siihen perään pitäisi ehdottomasti lukea Petri Tammisen kirjoittama viidestoista luku. Jatkuu! on yhtä aikaa ylistys hienoja vanhoja teoksia kohtaan, mutta myös tavallaan kritisoi niitä. Tämä teos pistää myös miettimään, että mikä niissä klassikoissa mättää ja olisiko aika mennä pikku hiljaa eteenpäin."

5. Swing Time - Zadie Smith (WSOY, 2016)

"Zadie Smith on superhyvä kirjailija. Tässä kirjassa käydään monissa eri maailman kolkissa ja asiat nivoutuvat silti luonnollisesti yhteen. Kirjan päähenkilö kiertää aikansa megatähden assarina eri paikoissa ja niin elämän kontrastit piirtyvät vahvasti esiin. Välillä ollaan Lontoossa, välillä Afrikassa ja välillä New Yorkissa. Kirjailija ottaa kantaa myös aikamme sukupuoli- ja rotuasioihin mutta ilman moralisoivaa otetta."

6. Neljäntienristeys - Tommi Kinnunen (WSOY, 2014)

"Neljäntienristeys on uskomattoman koskettava ja kaunis romaani. Siinä käydään muutaman henkilöhahmon kautta läpi Suomen historiaa eri aikakausilla. Hahmot kuuluvat kaikki samaan perheeseen, vaikka elävätkin eri aikakausina. Silti yhden sukupolven kautta ymmärtää aina paremmin toista. Kinnunen on kirjoittanut niin eläviä hahmoja, että on mahdotonta olla löytämättä yhtymäkohtia oman elämänpiirini ihmisiin ja ehkä ymmärränkin heitä kirjan ansiosta hieman paremmin. Näin tästä myös Susanna Airaksisen ohjaaman version Turun Kaupunginteatterissa vuonna 2016 ja se vain syvensi tunteitani kirjaa kohtaan vielä entisestään."

7.Lauluja - Marja-Leena Mikkola (Otava, 1979)

"Olen ostanut tämän kirjan joskus jostakin divarista. Siinä on koottuna Mikkolan runoja, joita esimerkiksi Kaj Chydenius on säveltänyt. Minuun on aina purrut tuo Love Records -estetiikka ja poliittinen laululiike, joten siksi kirja on varmasti käteeni osunut. Vaikka monet sen teksteistä olivat minulle jo ennestään tuttuja lauluina, toimivat ne todellakin myös luettuina. Ja vaikka monissa teksteissä on poliittinen sävy, ovat ne myös hyvin leikillisiä ja kauniita. Lempirunojani tästä kokoelmasta ovat Tyttö ja tanssiva karhuLaulu kuolleesta rakastetustaKirkonkylän kahvilassaMitä sai tällainen tyttö ja Alhaalta ylöspäin pyydetään."

8. Liekkisydän - L. Onerva - (Tammi, 2010, toimittanut Hannu Mäkelä)

"Hannu Mäkelän toimittama runokokoelma käsittää runoja kuudenkymmen vuoden ajalta L.Onervan elämästä. Myös L. Onerva kuuluu lempirunoilijoihini. Hän on Södergranin tapaan uskaltanut kirjoittaa ajan sääntöjä, konventioita ja moraalia vastaan ja luonut tietä tuleville naistaiteilijoille. Lempirunojani tästä kokoelmasta ovat: Ihminen (Särjetyt jumalat), Hämärän lapsiTe naiset, Sa menet pois ja Uskontunnustus. L.Onervan runoista on tehty myös aivan upea levy, jonka solistina toimii Maria Ylipää ja jonka sävellyksistä vastaa Anna-Mari Kähärä."

9. Aamiainen Tiffanyllä - Truman Capote (1958)

"Muistan, että katsoin ensin elokuvan ja vasta sitten luin kirjan. Ne ovat loppupeleissä aika erilaisia, etenkin päähenkilö Holly Golightlyn kuvaus. Niissä molemmissa on viehättävyyttä ja tiettyä keveyttä, vaikka Audrey Hepburnin esittämä elokuvaversion päähenkilö on paljon silotellumpi. Pidän Capoten luomasta maailmasta ja tavallaan ihailen tapaa, jolla päähenkilö elää: vain matkalaukkuunsa ja kissaansa turvautuen. Rankasta aiheestaan huolimatta kirja on todella kaunis."

10. Hytti Nro.6 - Rosa Liksom (WSOY, 2011)

"Teoksessa matkataan junassa halki Neuvostoliiton. Yksi suuri haaveeni on, että pääsisin joskus matkustamaan Siperian junalla halki Venäjän, mutta sitä ennen kirja toimi hyvänä hätäapuna matkakuumeeseen. Liksom kuvaa niin tarkasti matkan yksityiskohtia, että välillä tuntui oikeasti kuin olisin istunut junassa."

Kuuntele Tilhet, pajut ja muut -yhtyeen albumi Kunnes aika mennyt on Spotifyn kautta tästä: