Amerikkalaislehti listasi 40 unohdettua levyä – katso tärpit

Rolling Stone -lehti teki listan 40 Baby Boomer -sukupolvelle merkittävästä, mutta 2000-luvulla unohtuneesta albumista. Anakonda.fi valitsi listalta omat tärpit.

Yhdysvalloissa koettiin syntyvyyspiikki toisen maailmansodan jälkeen ihan niin kuin Euroopassakin. Siellä tosin buumi jatkui pidempään, niin sanottuun Baby Boomers -sukupolveen lasketaan vuosina 1947-1964 syntyneet. Vertailun vuoksi: Suomi sai vauvoja erityisen vilkkaasti vuosina 1945-1950.Sodan jälkeen syntyneet amerikkalaiset olivat 1950-luvun teinien rock`n` roll -sukupolven jatkoksi ensimmäinen nuorisokulttuuria - ja paljon sille suunnattua musiikkia - kuluttanut sukupolvi.

Nyt sukupolvea kuitenkin huolestuttaa, etteivät nuoremmat muista heidän suosikkilevyjään lainkaan!

Tässä Rolling Stonen 40 levyn lista Anakonda.fi:n valitsemin Spotify -soittolista tärpein.

Bonnie Raitt: Nick of Time (1989)

Tracy Chapman: Tracy Chapman (1988)

John Hiatt: Bring The Family (1987)

Dire Straits: Brothers In Arms (1985)

Dire Straits ja ennen kaikkea bändin vetäjä Mark Knopfler eivät varmaankaan ole unohtuneet - eikä tämä levy suomalaisilta aikuisradion soittolistojen tekijöiltä. Pohjolassa nuoremmatkin tietävät levyn radioystävällisyyden: ruotsalaisyhtye Kent käytti tätä soundien määrittäjänä albumilleen Vapen och Ammunition (2002). Aikoinaan myyntiennätyksiä rikkonut levy lienee kuitenkin syytä rehabilitoida, niin nihkeät arvostelut se sai "kaupallisesta soundistaan" oman aikansa kriitikoilta ja Dire Straitsin alku-uran soundien haikailijoilta.

 

Robert Cray: Strong Persuader (1986)

Phil Collins: No Jacket Required (1985)

Tina Turner: Private Dancer (1984)

Richard and Linda Thompson: Shoot Out the Lights (1982)

ZZ Top: Deguello (1979)

Pian Suomeen tuleva ZZ Top keksi 1980-luvulla menestysreseptin: se yhdisti juuri-boogien ja syntetisaattorit, ajattoman ja modernin. Jäähyväisiksi 1970-luvulla bändi teki vielä yhden rocklevyn, jonka pitäisi mainita suurten klassikkojen joukossa. Hyviä biisejä, näkemyksellinen ja elämänmakuinen tulkinta. Ei ihme, että Rolling Stone -lehti vetää suoran linjan tästä levystä aikamme parhaaseen amerikkalaiseen rockiin, muun muassa Black Keysiin.

Supertramp: Breakfast In America (1979)

Graham Parker: Squeezing Out Sparks (1979)

Rickie Lee Jones: Rickie Lee Jones (1979)

Southside Johnny & The Asbury Jukes: Hearts of Stone (1978)

Pari vuotta sitten Bruce Springsteen soitti ikimuistoisesti kaikkien aikojen pisimmän keikkansa Helsingin olympiastadionilla. Päivää myöhemmin Helsingin Tavastialla esiintyi Springsteenin vanha soittokaveri New Jerseystä, Southside Johnny. Vuonna 1978 kaverukset olivat vielä jotakuinkin samalla viivalla. Hearts of Stonen ja Springsteenin Darkness on the Edge of Townin ilmestyessä ei olisi voinut ennustaa, kumpi kiertää stadioneita ja kumpi rockklubeja noin 35 vuotta myöhemmin.

The Cars: The Cars (1978)

Commodores: Commodores (1977)

Eric Clapton: Slowhand (1977)

Bob Seger & The Silver Bullet Band:  (1976)

 

Steve Miller Band: Fly Like An Eagle (1976)

Blue Öyster Cult: Agents of Fortune (1976)

War: Why Can`t We Be Friends (1975)

The Isley Brothers: The Heat Is On (1975)

Janis Ian: Between The Lines (1975)

Earth, Wind And Fire: Earth, Wind and Fire (1975)

Earth, Wind and Firen groove oli hallussa jo vuonna 1975, jolloin yhtye teki tämän albumin. Se on unohtunut, vaikka yhtyeen nimikkolevy oli vuoden kolmanneksi myydyin levy Yhdysvalloissa. Ehkä syynä on se, että bändin isoimmat hitit Let` s Groove, September ja Boogie Wonderland eivät vielä olleet tällä levyllä. Vaikuttava musikaalisuus ja soittamisen riemu tihkuvat kuitenkin levyllä alusta loppuun, kuunnellaan vaikka nimikappaletta tai koko levyn avausta Shining Staria.

Rick Wakeman: Journey To The Centre Of The Earth (1974)

Little Feat: Feats Don`t Failm Me Now (1974)

Billy Cobham: Spectrum (1973)

Jackson Browne: For Everyman (1973)

Humble Pie: Smokin` (1972)

Eri esittäjiä: The Concert For Bangladesh (1971)

Johnny Winter: Live Johnny Winter (1971)

The Moody Blues: The Question Of Balance (1970)

Moody Bluesin muutamat kappaleet, esimerkiksi Nights In White Satin ovat niin soitettuja, että brittiyhtyettä saatetaan pitää muutaman hitin ihmeenä. Se on vääryys. Isommatkin kokonaisuudet ovat hallussa, sen todistaa tämä kunnianhimoinen levy.

The Guess Who: American Woman (1970)

Laura Nyro: Eli and the Thirteenth Confession (1968)

Jefferson Airplane: Crown of Creation (1968)

Roberta Flack: First Take (1968)

Michael Bloomfield, Al Kooper, Stephen Stills: Super Session (1968)

Blood, Sweat & Tears: Blood, Sweat, Tears (1968)

Phil Ochs: Pleasure of the Harbor (1967)

Arlo Guthrie: Alice` s Restaurant (1967)

The Paul Butterfield Blues Band: The Paul Butterfield Blues Band (1965)