16. syyskuu 2015
Jääkiekon Liiga on täydessä vauhdissa - ja kiirettä pitää myös sarjan ja seurojen toimistoilla. Kotimainen jääkiekkosarja kilpailee ihmisten ajasta ylipäätään, sekä muita kiekkosarjoja ja omia sisäisiä haasteitaan vastaan.
Anakonda.fi listasi Liigan kovimmat kamppailut. Jos oheisiin kysymyksiin palataan keväällä ja niihin löytyy Liigan kannalta myönteinen vastaus, suomalaisella kiekkoväellä on syytä hymyyn.
1. Määrää on, onko laatua?
Liigassa pelaa alkavalla kaudella 15 joukkuetta - ja vuoden kuluttua peräti 16. Liiga laajentuu, vaikka samaan aikaan se menettää vuosittain pelaajia parempaa palkkatasoa tarjoaviin sarjoihin: NHL, KHL, SHL (Ruotsi) ja Sveitsin liiga ovat ainakin taloudellisessa mielessä parempi valinta niille kiekkoilijoille, jotka näihin sarjoihin kelpaavat. Määrää siis on tarjolla, mutta riittääkö Suomeen yli 300 niin hyvää pelaajaa, että Liigassa on tarjolla jokaisena peli-iltana sellaista huippuviihdettä kuin mainostetaan?
Viime vuosien kansainvälinen kilpailu on tosin ajanut Liigan miettimään parannuksia toimintatapoihinsa monella tavalla. SM-liigasta hoettiin 1990-luvulla, että se on "maailman toiseksi kovin kiekkosarja" NHL:n jälkeen. Enää samaa ei tohdita väittää. Liigan viestintää on tehostettu ja markkinoinnissa korostetaan sarjan kotimaisuutta ja paikallisuutta. Panostuksina pelilliseen puoleen voi pitää Liigan erotuomaritoiminnan uudistamista ja uutta jatkoaikasääntöä (pelataan kolmella kolmea vastaan). Kiistelty taloudellinen liike 16 liigaseuran toiminnan turvaamiseksi on sarjan sulkeminen.
Liigan onneksi lätkä on kuin pizza ja hevi, kelpaavat kehnompinakin. Kun matsi on kesken, kamppailun kiihkeys vie mukanaan paitsi pelaajat, toivottavasti myös katsojat.
2. Onko peleissä tasaisuutta?
Liigan alkukierrokset eivät välttämättä kerro, missä mennään. Sarjanousija KooKoo hävisi kuitenkin kotonaan huolestuttavan tylysti SaiPalle, mutta Pekka Tirkkosen valmentamana lappeenrantalaiset ovat toki yksi Liigan parhaimmista joukkueista.
KooKoo reagoi heti, ja vahvisti joukkuettaan maajoukkuetason ruotsalaispuolustaja Oscar Eklundin. Toivottavasti se auttaa, sillä paitsi Kouvolassa, koko lätkää seuraavassa Suomessa toivotaan KooKoon onnistumista. Tai vähintään sitä, ettei se eikä mikään muukaan joukkue putoa muiden kyydistä. Viime kauden nousija Vaasan Sport osoitti varsinkin kevättalvella, että Liigan metkut voi oppia nopeastikin.
3. Voiko mikä tahansa joukkue voittaa mestaruuden?
Useimmissa palloilusarjoissa on vuodesta toiseen jyräävät huippujoukkueet. Jääkiekon SM-liiga oli harvojen hallussa vuodet 1979 - 2005: mestaruus meni aina Helsinkiin, Ouluun, Turkuun tai Tampereelle. Sen jälkeen voittoa ovat juhlineet HPK (2006), Jyp (2009, 2012) ja Ässät (2013).
Erityisesti Ässien mestaruus osoitti, että valmennuksen, maalivahtipelin ja koko joukkueen yhteisen hurmostilan ansiosta mikä tahansa on mahdollista. Tammikuussa Ässät ei mahtunut pudotuspelijoukkueisiin ja seura myi pelaajiaan - huhtikuussa se juhli mestaruutta, kiitos valmentaja Karri Kiven, maalivahti Antti Raannan ja tähtihyökkääjä Stephen Dixonin myynnin jälkeen ylisuorittaneen muun hyökkääjistön.
Myös TPS:n viimeisen mestaruus (2010) oli yllätys, Kai Suikkasen valmentama joukkue osallistui sarjaan toiseksi pienimmällä pelaajabudjetilla.
4. Löytyykö Kärpille pysäyttäjää?
Oulun Kärpät palasi SM-liigaan keväällä 2000 ja sen jälkeen joukkue on voittanut kuusi mestaruutta. SM-liigassa on koettu dynastioita aiemminkin. Oli Tapparan kultaputki 1980-luvulla sekä esimerkiksi Jokerien ja TPS:n valtakausi 1989 - 2002, jolloin nämä joukkueet jakoivat kaikki mestaruudet vuoden 1998 (HIFK) mestaruutta lukuunottamatta.
Huomionarvoista Kärppien menestyksessä on se, että Oulussa on onnistuttu rakentamaan uusi voittajajoukkue: mestaruuksia tuli kymmenisen vuotta sitten - ja taas tulee, ja Lauri Marjamäen valmentamassa joukkueessa tärkeitä pelaajia ovat Kärppien omat juniorit. Sebastian Aho, 17, ratkaisi jatkoaikamaalilla mestaruuden viime keväänä.
Mutta miten käy tänä vuonna? Kärpät on aloittanut vahvasti kolmella voitolla. Viime vuosien kestohaastajat Tappara, Jyp ja Lukko sekä alkaneeseen kauteen satsanneet HIFK ja TPS tavoittelevat kuitenkin Kanada -maljaa (kuvassa) - ja Kärppien kukistamista - määrätietoisesti. HIFK:n pelaajabudjetti (3,2 miljoonaa euroa) on jopa suurempi kuin Kärppien (kolme miljoonaa euroa).
Vai olisiko taas yllätysten aika, Ässien ja TPS:n tuoreiden mestaruuksien tavoin? Anakonda.fi veikkaa: SaiPa on kova myös keväällä 2016!
5. Miten Liiga pärjää kilpailussa kansainvälisten sarjojen kanssa?
Liiga markkinoi itseään kotimaisena sarjana niin kiihkeästi, että se hankki itselleen avainlippu -tunnuksen. Paikallisuus onkin sen valtti. Ensi syksynä jo 15 suomalaista kaupunkia Oulusta etelään pääsee tavoittelemaan Suomen mestaruutta.
Markkinointiponnistuksia Liigalta tarvitaankin, sillä markkinatilanne on muuttunut. Siinä missä SM-liiga porskutti vielä viime vuosikymmenellä kiistattomana suomalaisen urheilun ykköstuotteena, nyt kilpailijoita on kotimarkkinoillakin. On euroliiga CHL, jonka yleisö tuntui löytävän ennen Liigaa pelatuissa otteluissa paremmin kuin viime kaudella. On KHL, jossa Helsingin Jokerit pelaa ja tavoittelee menestystä maailman kovimmassa ison kaukalon jääkiekkosarjassa kuuden eri valtion, lähinnä venäläisten joukkueiden kanssa.
Viime kausi osoitti, että ainakin pääkaupunkiseudulle mahtuu niin KHL-Jokerit kuin Liigakin. Oli iltoja, että Jokerit veti Hartwall Arenan täyteen, mutta väkeä riitti myös samaan aikaan pelattuihin HIFK:n ja Bluesin otteluihin - melko pienellä alueella kiekkoa katsoi yhtäaikaa peräti 25 000 ihmistä!
Tuollaisen kiinnostuksen keskellä Liigan on hyvä kehittyä!
Teksti ja kuva: Pasi Kostiainen