23. huhtikuu 2016
Helsingin Vanhalla kuplii. Grand Champagne -tapahtumassa ovat paikalla samppanja-merkit laidasta laitaan, laajalle levinneistä ylellisyysmerkeistä sellaisiin, jotka ovat ehkäpä pienempien tuotantoeriensä hieman tuntemattomampia. Myös muutama kyytipojan rinnalle sopivaa ruokaa tarjoava ravintola myy pieniä annoksia kauniiksi somistetussa salissa.
Ja lisäksi tarjolla samppanja-aiheisia luentoja.
Anakonda.fi kutsuttiin Master Class -luennolle, jonka tarjoitus oli opettaa maistamaan ero normaalista 0,75 -litraisesta ja 1,5 -litraisesta magnum -pullosta tarjotun samppanjan välillä. Tai kuten kouluttaja Edouard Cossyn tunnin aihe virallisesti kuului: Laurent Perrier and the Magnum Effect.
"Tämä voi olla aika teknistä, mutta teidän on hyvä tietää tämä", Cossy sanoi ja kertoi perusteellisesti pullon tilavuuden vaikutuksesta juoman makuun. Säästettäköön lukija 44-minuuttisen perehdytyksen yksityiskohdilta ja mennään suoraan loppuratkaisuun: koolla on väliä, isompi on parempi.
Saman sai kokeilla käytännössä, kahdella Laurent Perrierin eri samppanjalla. Molempia kaadettiin kahteen lasiin, ensimmäiseen normaalista pullosta, toiseen magnumista.
Miltä tämä "champagne challenge" sitten maistui? Erottiko juomat toisistaan?
Ensin eroa ei meinaa huomata. Muita kurssilaisia katselee lasin yli ihmetellen, että maistavatko he tosiaan kahden lasin välillä eron. Ja jos maistavat, mihin suuntaan?
"Tämä magnum -pullon juoma kuplii enemmän", joku kurssilainen ehdottaa, mutta Cossy naurahtaa tavalla, joka osoittaa vastauksen vääräksi.
"No sitten se lasi ei ole ihan puhdas", hän perustelee.
Mutta sitten, hetken maiskutuksen jälkeen ero on äkkiä ihan selkeä. Tai sen on ainakin huomaavinaan. On se. Iso parempi.
"Tämä tulee jatkossa kalliiksi, kun yksinkin lasillisen tahtoessaan täytyy nyt avata magnum -pullo", totean kouluttaja-Cossylle.
Hän ei häkelly.
"Hyvä. Käytä viinistopperia. Se pitää juoman hyvänä jääkaapissa monta päivää."
Fakta: Grand Champagne Helsingin Vanhalla to 21.4 - la 23.4.2016. Lisätietoja tästä.
teksti: Pasi Kostiainen, kuva: Sami Repo