20. toukokuu 2015
Norjan yleisradioyhtiö NRL:n tallenteesta YouTuben Euroencyclopedic -tilille ladattu video vuoden 1977 Euroviisuista on jotain ihan muuta kuin Ylen välittämä kuva Wienistä, tämän vuoden Euroviisuista. Tiistain semifinaalilähetyksessä koettiin Suomen edustajan, räväkällä punkilla Itä-Euroopan maiden keskinäistä rintamaa rikkoneen Pertti Kurikan Nimipäivät -yhtyeen putoaminen.
Semifinaalin televisiointi oli sitä, mitä viisulähetykset ovat 2000-luvulla olleet yhä enenevässä määrin: kotisohvalla on mahdoton saavuttaa samaa tunnekuohua, joka kisapaikalla - ja selostuskopissa - vallitsee. Viisutelevisionnithan ovat yhtä hihitystä ja kiljumista, lipunliehuttelua ja jatkuvaa hymyilyä. Ja mikäs siinä, kiva kun on kivaa. Vielä, kun viisukappaleet saisivat omassa mielessä heräämään samat reaktiot.
Oheinen video osoittaa, että Euroviisut ovat toden totta muuttuneet.
Vuonna 1977 finaali pidettiin Lontoossa. Viikon aiottua myöhemmin kameramiesten lakon takia. Oli jo lähellä, että edellisvuoden kisaisäntä Hollanti ottaa viisut järjestettäväkseen, mutta Englannissa päästiin kuin päästiinkin sopuun - ja viisut viisuiltiin Lontoossa.
Miten katsomossa oltiinkaan! Rauhallisesti paikoillaan istuen, ykköset päällä, kovat kaulassa. Esityksille taputettiin arvokkaasti.
NRK:n tallenne muistuttaa myös tv-ilmaisun muuttumisesta. Norjan lähetystä juontaa rauhallisesti matalalla äänellä artikuloiva mies. Juontajalla ei ole kiire mihinkään ja se on hyvä, sillä hänen puheellaan ja katsomoa kiertävällä kuvalla on täytettävä katsojan viihteentarve kokonaisen minuutin ajan, kunnes Ranskan kapellimestari Raymond Donnez kävelee lavalle kaikessa rauhassa.
Entäs se esitys, huh huh! Marie Myriam lauloi kappaleen L'oiseau et l'enfant - ja voitti.
Meille suomalaisille kappale on tuttu Katri Helenan ikivihreänä tulkintana. Sen voi kuunnella Spotifyn kautta tästä:
Teksti: Pasi Kostiainen, Kuva: Kuvakaappaus YouTubesta

