24. lokakuu 2018
Juuei!
Siinä yhdistettynä kaksi sanaa, jotka vaikuttavat elämäämme - onnellisuuteemme, käsitykseemme resurssiemme hallinnasta ja lähestulkoon kaikkeen, joka muodostaa arkeamme ja juhlamme. Moni potee riittämättömyyden tunnetta materian ja elämysten, tehtävien ja houkutusten keskellä. Kaikkeen olisi ehdittävä, mistään ei haluaisi jäädä paitsi.
Mutta kaiken saavuttaminen ei ole mahdollista. Jos yrittää, mikään ei kohta tunnu miltään. Asiat tulee tehtyä huonosti, sekä tärkeät että vähän turhemmatkin.
Siksi siis Juuei - pieni kirja prioirisoinnista (Otava, 2018). Saku Tuomisen 11. teos on ehkäpä hänen henkilökohtaisimpansa. Ei se muistelmateos ole saati paljastuskirja entisen tv-tuottajan, nykyisin yrittäjänä, lähinnä koulutukseen keskittyvän HundrEDin luovana johtajana työskentelevän elämästä. Mutta omista valinnoistaan, syistä ja seurauksista Tuominen on rakentanut kirjaansa tarinan.
Juuei on kirjan nimi, mutta lähinnä Tuomisen on ollut opeteltava sanomaan ei. Kiinnostavaa tehtävää, nähtävää, kuunneltavaa - ja jopa syötävää ja juotavaa on tarjolla enemmän kuin tarpeeksi. Enemmän kuin yksi ihminen pystyy sulattamaan.
KIRJAN OIVALLUS on jakaa lasti, elämän asiat Tuomisen kehittämään nelikenttään. Helpoimpia, innostavimpia ovat isot ja kevyet asiat - niille on helppo sanoa juu. Niiden vastakohta ovat raskaat ja isot asiat - ne, joille sanotaan tai ainakin kannattaisi sanoa ei. Tuominen ei väitä, että kieltäytyminen olisi helppoa. Joku saattaa närkästyä, jotain saattaa jäädä kokematta. Mutta silti kannattaa priorisoida. Vähemmän on Tuomisen mukaan enemmän - varsinkin kun sen mihin ryhtyy, tekee kunnolla.
Hän itse on tehnyt valintoja isoissa ja pienissä asioissa. Kun hänen osittain omistamansa Broadcasters -tv-tuotantoyhtiö muuttui isosta ja kevyestä vähitellen taakaksi intohimon tv-tuotantoihin laimennuttua, hän päätti luopua yhtiöstä kokonaan. Nykyisin hän ei katso tv:tä lainkaan. Hän ei myöskään lähde yhtiöiden hallituksiin eikä advisory boardeihin eikä edes luennoimaan kouluihin pääkaupunkiseudun ulkopuolelle.
Ei Tuominen mestarina esiinny, hän ei väitä onnistuneensa kaikissa valinnoissaan. Mutta kokonaisuus on hänen mukaansa reilusti plussan puolella.
PRIORISOINTI ON JATKUVA PROSESSI, Juuei muistuttaa. Kevyet, innostavatkin asiat saattavat muuttua raskaiksi. Vastaavasti vastenmielisiltä tuntuviin velvollisuuksiin voi Tuomisen mukaan opetella suhtautumaan myönteisemmin. Hän itse kertoo inhonneensa luottikorttikuittien järjestämistä, mutta päättäneensä olla kiitollinen siitä, että hänellä ylipäätään on työ, luottokortti ja joku kirjanpidosta huolehtiva henkilö, jolle hän kuitit toimittaa. Tämän päätöksen jälkeen kuittirumba on kuulemma sujunut kepeämmin.
Lisäksi uusia isoja ja kevyitä asioita elämään voi saada Tuomisen pieniksi ja kevyiksi luonnehtimista asioista. Vaikka oppii sanomaan ei, kannattaa myös sanoa juu.
Priorisoinnin jatkuvuus kiteytyy Tuomisen Italian-kesäkodissa tulleeseen oppiin puutarhanhoidosta. Naapurin "80-vuotias mamma" kun sai salaattipenkkiinsä enemmän syötävää ja vähemmän rikkaruohoja kuin Tuominen onnistui itse kasvattamaan omaansa.
"Pitää kitkeä rikkaruohoja koko ajan ja istuttaa tasaisin väliajoin uutta."
Saku Tuominen: Juuei - pieni kirja priorisoinnista (Otava) on juuri julkaistu. Kirjamessut Helsingin Messukeskuksessa 25.-28. lokakuuta 2018.
Pasi Kostiainen