08. huhtikuu 2015
Got It Bad on White Knuckles Trion ensilevy. Miten siinä mielestäsi kuuluu, että asialla on nyt uusi bändi, kitaristi Mr Knucklebone Oscar?
Ehkä siinä on jotain uuden tuoreen jutun raikkautta ja soittamisen intoa. Ja aika erilainen kokoonpano mitä on totuttu kuulemaan. Jukka Whiten laulusoundi ja -tyyli on hieno ja sitä ei ole vielä paljoa kuultu joska hän on tuore kasvo näillä markkinoilla. Mun mielestä tossa levyssä kuuluu irtonaisuus, pakottomuus ja luonnollisuus. Oletko nimenomaan pyrkinyt uudella bändillä uusiutumaan, vaan onko uusiutuminen ns. pakon sanelemaa, kokoonpanovaihdoksista johtuvaa?
Ei oikestaan kumpaakaan. Useinhan musabisneksessä tehdään juttuja ja pakonomaistakin uudistumista medioiden uutuuden- ja uutisoinninnälän tyydyttämiseksi. Tyypillinen esimerkki nykypäivänä on juuri albumi. Suurin osa kuluttajista ei kuuntele albumikokonaisuuksia, levyt eivät tunnetusti myy kuten ennen ja useimmissa tapauksissa ei ole bisnestä. Levyjä kuitenkin tehdään, koska se tuntuu olevan pakollinen käyntikortti ja merkki elossaolosta. Usein parin hyvää biisiä ja loput täytettä:"Hei täällä mä oon, mulla on uusia juttuja! Huuhuu, rundikin tulee!"
White Knuckles Trion kohdalla homma on päinvastainen ja lähti liikkeelle ikään kuin varkain. Oli ajatus tehdä Art Goes Kapakkaan muutama vuosi sitten on-off -juttu erilaisella blueskokoonpanolla. Homma toimi tosi hyvin ja lähti lentoon vähän vahingossa. Jukan kanssa olimme pitkään suunnitelleet yhteistyötä, muun muassa gospelbändin perustamista. Sitä hedelmää on nyt tässäkin. Aluksi menimme tekemään demoa, sitten funtsimme että kahden biisin seiskatuumainen vinyyli ehkä, mutta yhtäkkiä meillä olikin 30 biisiä, matskua kahteen levyyn ja parin kiinnostunutta julkaisijaa.
Pakonomaisuuden sijaan tämä on oikestaan luontaisin mahdollinen paluu bluesiin, josta mun kohdalla kaikki musa on lähtenyt ja joka on mulle kaikista luontaisinta. Olet tehnyt keikkoja ja levyjä jo yli 20 vuotta. Sinut tunnetaan energisenä esiintyjänä. Onko vanhasta linjasta ja maineesta kiinnipitäminen helppoa - tai ylipäätään mahdollista?
Tää on mielenkiintoinen kysymys. Olen huomannut, että tälläisen uran jälkeen mielikuvien muuttaminen on yllättävän vaikeaa. Ihmisillä on todella tiukassa ajatus, että Knucklebone Oscar on vain ja ainostaan ärhäkkää rocknrollia, ja keikalla kaikki tuhoutuu. Toki Knuckebone Oscar on ollutkin mun ainoa bändi 20 vuotta. Mutta tämä on eri juttu, rinnalla toimien, ei kilpailijana tai jatkeena tai uutena Knucklebone Oscar -kokoonpanona. Voin soittaa peräti kahdessa bändissä yhtä aikaa!
Knucklebone Oscar on olemassa ja voi erittäin hyvin. Loistava 20-vuotisjuhlalevy on valmis, mutta sen aika on hiukan myöhemmin.
Mutta se, että ihmiset ajattelevat, että tämä on Knuckebone Oscar on aiheuttanut hiukan epäselvyyttä. Joidenkin mielestä hyvää uutta Knucklebone Oscaria, joidenkin mielestä liian softia lällyä Knucklebonea. Mutta tämä on White Knuckles Trio! Levynjulkkarikeikalla keskiviikkona vierailee muun muassa legendaarinen Eero Raittinen. Oletko tehnyt hänen kanssaan aikaisemmin yhteistyötä?
Joo, teimme yhden kimppabiisin Got it Bad -albumille. Eero oli siinä solistina, mutta loppumetreillä se raakkautui pois, koska päätimme tehdä puhtaan trio-levyn ilman vierailijoita. Biisi oli Johnny Winterin Rock` n` Roll Hoochie Koo ja versiomme oikein kelpo. Olemme myös soittaneet ja jatkossakin soitamme keikkoja Raittisen kanssa. Jukka laulaa yhden setin ja Eero astuu solistiksi seuraavaan. Mikä on The Ravishing Shangri-la Rubiesin rooli illanvietossa? Esiintyykö se erikseen vai osana teidän keikkaanne?
Burleskiduo tulee meidän settiin tanssimaan pariin levyltäkin löytyvään stykeen. Me ollaan niin karmean näköisiä karjuja, että pitäähän yleisölle tarjota jotain kivaakin. Kaikki vieraat on sellaisia, joiden kanssa on tehty yhteistyötä aiemminkin. Miten keikkakevät ja -kesä jatkuu?
Tässä on juuri nyt paljon kaikenlaista ja koska levy on saanut hyvin positiivista kritiikkiä niin kiinnostusta on alkanut olla ehkäpä muutamia hyvä festareitakin tulee kesäksi.
Fakta: White Knucles Trion levynjulkaisukeikka Helsingin Kuudennella linjalla keskiviikkona 8. huhtikuuta.