Paula Vesala Anakondalle: "Olen kirjoittanut biisejä niin kauan kuin muistan"

Leffarooleja, sooloura, esikoisalbumi kesän kestoykkönen... Paula Vesala on esillä monessa, juuri nyt myös Juha Vainio -palkinnon voittajana. Anakonda.fi tavoitti merkittävän sanoittajan.

”Olen todella otettu tästä palkinnosta. Tämä liikuttaa mieltä ja sydäntä.”

Näin sanoo Paula Vesala Anakonda.fi:lle otettuaan vastaan Juha Vainio -palkinnon, merkittävälle sanoittajalle vuosittain Kotkan Meripäivillä jaettavan 6000 euron tunnustuksen.

Mutta työ ei lopu palkintoon. Stipendi ja kunniakirja kyydissään Vesala ajoi heti juhlatilaisuuden jälkeen Kotkasta Valkeakoskelle esiintymään Työväen musiikkijuhlilla – ja antoi hands freen kautta haastattelun.

Olet 28. Juha Vainio -palkinnon saanut sanoittaja. Miten näet itsesi osana suomenkielisten laulutekstittäjien jatkumoa? Useinhan on kuultu, että esimerkiksi edesmenneet mestarit Juice Leskinen ja Gösta Sundqvist jatkoivat omalla tavallaan Helismaa-Kärki –työparin, Juha Vainion ja varhaisten kuplettilaulajien J. Alfred Tannerin ja Tatu Pekkarisen työtä.

”Ajattelen niin, että tulen naisten jalanjäljissä. Jonna Tervomaa, Maija Vilkkumaa ja Anni Sinnemäki, vasta heidän ansiostaan tuli sellainen kokemus, että joku sanoittaa minunkin maailmaani. Tein jo biisejä ja kirjoitin ennen kuin tutustuin noiden naisten tuotantoon, mutta tuli ikään kuin esikuvia, innoittajia. Olen aina halunnut tehdä lauluja ja niin olen tehnytkin niin kauan kuin muistan, siis ihan todella pienestä. Ja toki olen aina ollut kova suomalaisenkin musiikin kuuntelija ja tunnen hyvin kaikkien Juicen, Göstan, Ismo Alangon ja J. Karjalaisen tuotannon ja ihailen heitä kovasti. Mutta Juice ja Gösta edustavat kuitenkin enemmän miehistä maailmaa.”

Viime vuosina naiset ovat kuitenkin alkaneet sanoittaa enemmän – tai heidän työnsä on päässyt paremmin esille. Viimeisestä kymmenestä Juha Vainio –palkinnon saaneesta neljä on naisia (Vilkkumaa, Sinikka Svärd, Chrisse Johansson, Vesala), kun aiemmin palkinto on myönnetty naiselle vain kerran, Sinnemäelle vuonna 2002.

”Nyt ollaan ensimmäistä kertaa sellaisessa tilanteessa, että kaikista suomenkielisistä sanoituksista naiset tekevät lähestulkoon enemmän kuin miehet. On paljon tekijöitä, jotka eivät luo itse artistiuraa, mutta sanoittavat paljon muille. Esimerkiksi vaikkapa Saara Törmä, Jonnaemilia Kärkkäinen ja Iisa Pykäri. Palkinto tullaan varmasti jatkossa jakamaan naisille monta kertaa.”

Olet asunut opiskelun takia Yhdysvalloissa pari vuotta. Onko etäisyys vaikuttanut siihen, miten näet suomalaisen musiikkielämän?

”Läheltä ei näe lähelle, kauempaa asioita katsoo pidemmällä perspektiivillä. Esimerkiksi Spotify ei ole Jenkeissä niin iso kuin täällä, siellä sitä ei kukaan ajattele koko alaa määrittävänä tekijänä. Spotify -menestyksen ulkopuolellakin on paljon bändejä, jotka tekevät omaa juttuaan ja keikkailevat – ihan samalla tavalla kuin aina ennenkin on marginaalissa on tapahtunut monenlaista.”

Ensimmäinen soololevysi on ollut viisi viikkoa Suomen listaykkönen. Miltä se tuntuu?

”Ihan siistiltä. Levyä tehdessä ei osannut odottaa yhtään mitään. Se ei ole mikään mättölevy eikä tanssilevy, ei yhtään tiennyt, miten sitä jaksetaan kuunnella. Myös live-toteutus on mennyt hyvin, sitäkin kohtaan oli etukäteen kysymysmerkkejä.”

Juha Vainio –palkinnon perusteluissa mainitaan muun muassa seuraavaa:”… ojentaa palkinnon Vesalalle kiitokseksi siitä, että hänen tekstinsä nostavat rimaa ja avaavat uusia ikkunoita suomalaisessa laululyriikassa.” Ajatteletko itse pitäväsi riman korkealla? Suomessa on viime aikoina kritisoitu Spotify – ja radiohittien kapea-alaisuutta, esimerkiksi Chisu sanoi Ilta-Sanomissa:”Jos joku laulaa vielä kännäämisestä ja bailaamisesta, niin mä kuolen!”

”En kyllä ajattele sekuntiakaan. Ja mitä tulee näihin juttuihin, että on helppo kirjoittaa hitti jollain kaavalla, jokainen voi kyllä yrittää. On aina ollut niin, että suosittua uutta musiikkia on arvosteltu.”

Teksti: Pasi Kostiainen

Kuuntele kesän suosituin levy Vesala Spotifyn kautta tästä: